Perjantai on yleensä kiva päivä, koska tietää että kohta alkaa viikonloppu. Näin sairastaessa perjantai ei juurikaan eroa muista päivistä, paitsi että aamulla ensimmäinen ajatus oli, että huomenna ei tarvitse herätä aikaisin. Väsytti meinaan taas aivan järkyttävän paljon. Nukahtamislääkkeiden annostusta on varmaan pakko nostaa, koska heräilen aamuyöllä ja ajatukset junnaavat huolien ja murheiden ympärillä, jolloin uni kaikkoaa johonkin kauas pois. Ja aamulla on sitten niin väsynyt, että kelloa tulee torkutettua niin pitkään kuin mahdollista.
Tänään taitaa jäädä kävelylenkki tekemättä. En vain saanut itsestäni niin paljon irti, että olisin käynyt päivällä kävelyllä ja nyt en enää ehdi. Kohta täytyy lähteä viemään tyttö harrastuksen pariin ja sillä aikaa täytyy käydä ruokakaupassa ostamassa viikonlopun ruokatarvikkeet. Ruokakaupassa käyntikin hiukan ahdistaa nykyisin, koska rahat ovat vähissä. Olen aina ollut tarkka raha-asioissa, mutta nykyisin menot täytyy laskea todella tarkasti. Yritän keksiä mahdollisimman edullisia ruokia perheen ruokkimiseksi ja kerään hyllyiltä halvinta merkkiä. Eikä mihinkään heräteostoksiin ole tosiaankaan varaa. Aikaisemmin en juurikaan joutunut ruokakaupassa miettimään sitä mihin on varaa, nyt ensimmäinen ajatus jokaisen tuotteen kohdalla on "onko mulla varaa tähän?" tai "onpa tämäkin kallista". Ei ole kivaa olla köyhä. Ja jokainen ylimääräinen menoerä stressaa vielä lisää, lapset kasvavat kuin rikkaruoho, jatkuvasti jää jokin vaate tai kenkäpari liian pieneksi ja uusia pitäisi ostaa. Itselleni en ole ostanut uusia vaatteita lähes vuoteen, onneksi kaapit ovat pullollaan vanhoja vaatteita. Visa-kortin luottorajastakin alkaa olla käytettynä niin paljon, että enää ei uskalla sitäkään käyttää. Pakko jättää jokin puskuri sinne yllättävien tilanteiden varalle.
Seuraavaksi täytyy varmaan kaivella kaappeja ja tutkia, olisiko meillä jotain tavaroita, joita voisin myydä kirpparilla. Jokin aika sitten myin lasten vanhoja vaatteita kirpparilla ja sieltä sainkin mukavan summan rahaa uusien vaatteiden hankkimiseen. Mutta kohta olisi kesävaatteiden hankita edessä ja rahaa tarvittaisiin.
Ja nyt joku varmasti miettii, että miksei yrittäjä maksa itselleen palkkaa yrityksen tililtä. No, ei se ole niin yksinkertaista ja helppoa. Jos ei ole mistä maksaa? Tai jos haluaa ensin varmistua, että yrityksen laskut ja palkat saa maksettua ja vasta sitten jos jotain jää jäljelle, on yrittäjän vuoro. Tällä hetkellä en edes tiedä, mikä yrityksen taloudellinen tilanne on. Enkä edes halua tietää, koska epäilen / tiedän sen olevan huono. Ja tieto lisää tuskaa, parempi siis olla pimennossa ja keskittyä parantumiseen ja toivoa, että sairauspäivärahapäätös tulee nopeasti.
Kommentit
Lähetä kommentti